perjantai 29. marraskuuta 2013

Jos synnillä olisi maku, se olisi tämä

Nyt sitten silmät ja korvat kiinni, kaikki laihduttajat tai muuten (liian) terveellisesti elävät. Tämä kakku ei ole mikään höyhensarjalainen, eikä sitä voi hyvällä tahdollakaan kutsua terveysruoaksi. Mutta sielua se hoitaa. Ja ystävyyssuhteita. Ja parisuhdetta. Että suosittelen silti kokeilemaan, jos avainsanat suklaa-karamelli-voi-sokeri-tahmaisuus kuulostavat tavoittelemisen arvoisilta.

En oikein usko, että reseptillä piti tulla ihan tällaista kakkua, joka täällä lopulta valmistui. Asia saattoi mennä vikaan a) siinä, että sekoitin munankeltuaissokerivaahtoon suklaat ehkä vähän liian kuumana, jolloin taikinasta tuli melkoinen tykky. Siihen oli sitten vähän hankala "nostella sekaan" marenkivaahtoa. Joka vie kohtaan b), liian vähän vatkattu marenki. Siinä vaiheessa kun huomasin, että keltuaissuklaaseoksen sekaan ei kyllä nostella yhtään mitään, jotenkin en jaksanut enää stressata marenkivaahdon oikeasta kovuusasteesta. Ja sitten vetelin surutta vain monitoimikoneen lapavatkaimella massat keskenään sekaisin. Ei siis mitään kauhean ilmavaa tavaraa, oma taikinaversioni. Ja browniemaisen tahmaiseen lopputulokseen vaikutti myös c) hukassa ollut 20 cm kakkuvuoka, jota tässä haettiin. Tein 18-senttisellä. Tuli aika paksuja, tahmaisia pohjia. Joista leikkasin vielä vähän kuivia reunoja pois. Lopullisen kakun koko oli siis varmaan jossain 16-sentin hujakoilla. Ainiin, eikä tässä vielä kaikki, vaan d) en oikein tiennyt, mitä reseptissä voikreemiin sekoitettavan "karamell-cremen" olisi pitänyt olla... ostin siis macadamiapähkinä-karamellilevitettä, johon yritin (huonolla menestyksellä) sulattaa muutaman omarin tyyppisen fudgekarkin. No, tuloksena oli pari kertaa olomuotoa muuttanutta pähkinä-karamellilevitettä omar-sattumin. Mikä nyt ei tietenkään pahaa ollut. Mutta ehkä ensi kerralla koitan ottaa selvää karamellicremen syvemmästä olemuksesta ja ostan sitä sitten ihan suoraan.

Noniin, disclaimerit sikeen: kohdista a, b, c ja d huolimatta tästä tuli IHAN TÖRKEÄN HYVÄÄ. Ja eikai näistä aineksista (ja niiden määristä...) nyt paljon muuta voi tullakaan.


Suklaa-karamelli-kerroskakku

Taikinaan:
250 g tummaa suklaata
150 g voita
6 munaa
300 g sokeria
2 tl vaniljauutetta
1 rkl pikakahvijauhetta
180 g gluteenitonta jauhoa

Kreemeihin:
150 g pehmeää suolattua voita
200 g karamellicremeä (jaa-a...)
200 g maitosuklaata
200 g tummaa kuorrutesuklaata
150 g kermaa
1 tl vaniljauutetta

(pähkinöitä koristeluun)

1. Sulata voi ja suklaa (vesihauteessa). Erottele munat. Vatkaa 150 g sokeria (käytin tummaa muscovadoa) keltuaisten kanssa sakean kermaiseksi. Sekoita joukkoon suklaa-voiseos. Sekoita keskenään vaniljauute, kahvijauhe, jauhot. Nostele keltais-suklaamassan sekaan. Vatkaa 150 g sokeria (tavallista) ja valkuaiset keskenään jäykäksi marenkivaahdoksi. Nostele ja sekoittele suklaa-keltuais-jauhomassaan 2-3 erässä. Kaada kolmannes taikinasta 20 cm vuokaan, paista 180 asteessa 20-25 min. Toista lopulla taikinalla. Jäähdytä pohjat.

2. Tee karamellivoikreemi: vatkaa voi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää karamellicreme. Tee suklaaganache: hienonna maitosuklaa ja kuorrutussuklaa, sulata yhdessä kerman ja vaniljauutteen kanssa. Jäähdytä hieman, ettei ganache ole enää niin juoksevaa (mutta on kuitenkin vielä levittyvää. Jos jäähtyy liikaa, lämmitä varovasti uudelleen vesihauteessa).

3. Sivele kaikki kolme kakkupohjaa karamelli-voikreemillä. Jätä hieman voikreemiä kuitenkin koristeluun (halutessasi). Levitä lisäksi kahdelle pohjalle 2/3 suklaaganachesta. Kokoa kakku ensin karamelli-suklaaganachepohjista ja laita päällimmäliseksi pohja, jonka päällä on vain karamelli-voikreemiä. Levitä loppu ganache reunoilla (minä levitin myös päälle). Koristele haluamallasi tavalla.






keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Piparminttuiset suklaakeksit

Lisää joulua! Lisää keksejä! Niinkö? No, täältä pesee. Nimittäin suklaista tällä kertaa. Saksalaiset ovat himona kaikkeen piparminttuiseen, joten oletin, että kaupasta löytyy näin joulun alla helposti piparminttutankoja, joita näihin kekseihin peräänkuulutettiin. Vaan ei. Ei yhden yhtä. Ostin hädissäni pussillisen piparmintun makuista fudgea ennenkuin muistin, että hei, mullahan on kaks pussia Suomesta tuotua Marianne-crushia. Win! :)

Kuten edellisissäkin joulukekseissä, myös tämä taikina puolitettiin gluteenittomaan ja ei-gluteenittomaan versioon. Makueroa kekseissä ei ollut juurikaan, eikä koostumksellistakaan. Vähän vähemmän aikaa olisi saanut ehkä paistaa, niin kekseistä olisi tullut vähemmän sitkeitä. Mutta sitkeätkin keksit on kyllä hyviä, että mikäs siinä mutustellessa...


Piparminttu-suklaakeksit
pitäisi tulla 10-12 isoa keksiä, mutta mulla tuli kyllä enempi

150 g tummaa suklaata
100 g voita
90 g tummaa ruokosokeria
1 muna (laitoin molempaan taikinapuolikkaaseen oman)
120 g jauhoja (gluteeniton tai vehnä)
75 g kaurahiutaleita (jos teet gluteenittomia, muista valita gluteeniton aitokaura)
1 tl leivinjauhetta
100 g murskattuja piparminttutankoja (tulee nätimpiä keksejä) tai Marianne-crushia
(piparminttuöljyä tai -aromia)

1. Sulata suklaa ja voi miedolla lämmöllä kattilassa, lisää tumma sokeri.

2. Lisää muna, jauhot, kaura ja leivinjauhe ja sekoita paksuksi taikinaksi. Jos haluat lisätä minttuisuutta, laita sekaan piparminttuöljyä tai aromia. Aromi ehkä parempi, itse käyttämäni öljy teki taikinasta aika, no, öljyistä. Sekoita 2/3 piparminttumurskasta tai Marianne-crushista taikinaan.

3. Muotoile taikinasta isoja kuulia, paina ne lättänöiksi pellille. Jätä keksien väliin leviämistilaa.

4. Ripottele keksien päälle lopput piparminttu/Marianne. Paista 175 asteessa n. 10-12 min.




maanantai 25. marraskuuta 2013

Mausteiset kanelitähdet

Joulusarja jatkukoon, tällä kertaa vuorossa kaneliset maustetähdet tai mausteiset kanelitähdet tai niin, näyttäähän noista osa olevan ihan piparkakun muotoisiakin.... Anyhow, ihan hyviä. Vielä enemmän olisi saaneet mausteet maistua, että jos näitä kokeilette, niin ei tarvitse pihtailla mausteiden määrässä. Puolitin jälleen taikinan ja tein toisesta osasta gluteenittoman (tähdet). Gluteenittomat versiot olivat aika perinteistä "en ruskistu millään ja hajoan atomeiksi hipaisusta" -linjaa, mutta taikinan rakenne ennen paistoa oli kyllä just eikä melkeen: aivan helposti ohkaiseksi kaulittavissa kahden kelmun välissä.


Mausteiset kanelikeksit
n. 50 kappaletta

120 g voita
30 g sokeria
1 muna
ripaus suolaa
2 tl piparkakkumaustetta
1 tl kanelia
200 g jauhoja (gluteenitonta tai vehnää)

koristeluun suklaata

1. Sekeoita voi ja sokeri keskenään vaahtomaiseksi. Lisää muna, sekoita hyvin. Lisää joukkoon suola, mausteet ja jauhot ja alusta sileäksi taikinaksi. Sitten taikina kelmuun ja jääkaappiin lepäilemään tunniksi.

2. Kaulitse taikina ja ota siitä muotilla keksejä. Paista 175 asteessa n. 8-10 min. Valmiit keksit jäävät aika vaaleiksi, älä paista liian pitkään.

3. Sulata suklaa ja koristele.


torstai 14. marraskuuta 2013

Vanillekipferl eli vaniljakiekurat

Joko saa alkaa hehkuttaa joulua? No, alan vaikka en saisikaan. Joulujoulujee! Täällä on jo koristeltu menemään ja ensimmäisiä leivonnaisiakin on testailtu. Ensimmäisistä kekseistä ei sen kummempaa, kyllä niistä syötäviä tuli, mutta toiset olivat sitten sairaan hyviä, sekä gluteenittomana että gluteenillisena versiona. Jaoin taikinan kahtia ja toiseen osaan sekoittelin gluteenitonta jauhoa, toiseen vehnää. Hyvin pelitti!

Mukava huomata, että gluteenittomuus ei ainakaan tällaisissa "murukeksitaikinoissa" aiheuta suurta kärsimystä ja ongelmaa, vaan kekseistä tulee lähes saman näköisiä ja makuisia. Hyviä uutisia siis kaikille keliaakikoille ja muuten gluteenia välttäville: joulu tulee teillekin. Vaikka näiden Saksassa kovin suosittujen vanillekipferlien eli kotoisammin vaniljakiekuroiden kautta. Mmm vaniljaa! *hehkuti hehkuti*

Perinteen mukaan nämä keksit pitäisi ilmeisesti koristella pyörittämällä ne tomusokeri-vaniljasokeriseoksessa vielä lämpöisinä, mutta omaa silmää tämä ei kyllä miellyttänyt niin sovelsin sitten ja sulatin valkosuklaata, jossa dippasin osasta kiekuroita puoliksi ja sirottelin vaniljasokeria suklaan päälle, ja osaan laiskuuttani vain heiluttelin sulaa suklaata raidoiksi. Valitse itsellesi sopivin koristelutapa siis. Kyllähän tuo valkosuklaa aika paljon makeutta lisää jo entisestään makeisiin kekseihin, mutta ei se ainakaan täällä meillä ollut ongelma ;)


Vaniljakiekurat 
n. 40 kipaletta

140 g pehmeää voita
1 munan keltuainen
70 g hienoa sokeria
2 vaniljatangon sisus (voi korvata kokonaan tai osittain vaniljajauheella)
ripaus suolaa
120 g jauhoja (gluteeniton tai tavallinen)
50 g maizenaa
70 g jauhettuja manteleita tai hasselpähkinöitä

koristeluun joko tomusokeri-vaniljasokeria tai valkosuklaata + vaniljasokeria

1. Vatkaa voi, keltuainen, sokeri, vaniljatangon sisus ja suola kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään jauhot ja maizena ja siivilöi voiseoksen joukkoon. Lisää manteli/pähkinäjauhe ja vaivaa nopeasti taikinapalloksi. Muotoile taikinasta 8 n. 30 senttistä rullaa kelmun sisälle ja pistä rullaset jääkaappiin tunniksi.

2. Lämmitä uuni 180 asteeseen. Leikkele taikinarullista n. 6 sentin kokoisia palasia ja muotoile kiekuroiksi. Paista 10-12 minuuttia.

3. Koristele jäähtyneet keksit haluamallasi tavalla. Patakeittiö suosittelee suklaata (tietenkin).





keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Bebe-leivokset

Kukkuu! Hei täällä on vielä joku! Onkohan siellä? No, tässä on kuitenkin bebe-leivoksia. Niitä perinteisiä. Ainakin meilläpäin näiden sisällä oli aina voikreemiä, niinpä siis näissäkin, vaikka internetsistä löytyi vaikka minkälaisia ehdotuksia kermavaahto- tai kiiselipohjaisista sisuksista. Ja oli vehnäisiä. Ja makeita. Piti tulla S:n synttärileivonnaisiksi mutta sairastus vei voiton, tässäpä siis vähän jälkijunassa. Maistui näinkin, loput oli pakko panna pakkaseen ettei tulisi sokerikuolema. Resepti pohjaan on täältä ja kreemiin täältä (vaniljalisäyksellä).



Bebet

Pohja


200 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria (½ dl tästä tummaa Muscovado-sokeria)
1 kananmuna
4 ½ dl vehnäjauhoja

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vatkaimella joukkoon kananmuna ja lopuksi jauhot n. 1 dl kerrallaan. Voitele leivosvuoat, jos käytät metallisia vuokia. (Meillä oli käytössä kertakäyttöiset alumiinivuoat ja itseään italianleivosvuoiksi tituleeranneet pienemmät paperivuoat.) Muotoile taikinasta tasainen pallo ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille.
Laita vuoat pellille ja paista 175 asteessa n. 12-15 minuuttia, kunnes reunat ovat saaneet kevyesti väriä. Anna leivosten jäähtyä vuoissaan hetken aikaa. Älä kuitenkaan jäähdytä kylmäksi asti, silloin pohja murtuu helpommin, kun irrotat sitä vuoasta. 
Kreemi


100g valkuaisia
200g hienoa sokeria
300g suolatonta voita (vähäsuolainenkin käy hätätapauksessa)
(vaniljajauhetta)

Valkuaisia vatkataan käsin kuumassa vesihauteessa ja sokeri lisätään valkuaisiin vähitellen. Käsivispausta jatketaan niin kauan kunnes sokeri on liuennut täysin vaahtoon. Sokerin liukenemista voi tunnustella sormin, kun sokeria ei enää tunnu vaahdossa, on se lämpötilaltaan reilu 60-asteista jolloin valkuaiset ovat myös pastöroituneet.

Kun kaikki sokeri on liuennut vaahtoon, siirrytään vatkaamaan koneella. Vaahtoa vatkataan niin kauan kunnes se on jälleen huoneenlämpöistä. Viilenemistä voi nopeuttaa laittamalla vatkauskulhon alle kylmän pyyhkeen tai vaikka pari kylmäkallea tai jääpalapusseja, mitä keksiikään. :) Viilentämistavasta riippuen vatkaaminen kestää 5-10min. Omasta kokemuksesta voi sanoa, että jos yleiskoneella surruuttaa kovin kauan, ainakin meidän Kenwood lämpenee sen verran, että jos käyttää teräskulhoa, se ottaa lämmön itseensä ja massaa on tosi vaikeaa aada jäähtymään.... mutta viimeksi kokeilin lisätä voin jo +27-asteiseen massaan, eikä se juoksettunut, joten ei ihan huoneenlämöön asti tarvitse yrittää marenkia saada.

Jos käytössäsi on lapavatkain, vaihda se koneeseen tässä vaiheessa. Viilenneeseen vaahtoon lisätään paloiteltu huoneenlämpöinen voi pala kerrallaan koko ajan vatkaten suht hiljaisella nopeudella.

Kun massa on valmista, on se sileän pehmeää ja tasaista. Kreemi on heti käyttövalmis. Se säilyy jääkaapissa muutaman päivän, mutta sitä voi myös pakastaa. 

Pursota kreemi pohjiin, tasoita. Anna jähmettyä jääkaapissa ennen kuorruttamista.

Kuorrute

tomusokeria
vettä
elintarvikeväriä
+ nonparelleja

Tomppa kulhoon ja päälle lirauksittain vettä sen verran, että syntyy jähmeä tahna. Lisäksi punaista elintarvikeväriä. Levitä lusikan avulla kuorrutetta tasaisesti leivoksille. Sitten nonparellit päälle ja naamariin!




maanantai 26. elokuuta 2013

Kookosjauho-kaakaocupcakes


Edellisestä postauksesta ryhdistyneenä laitetaas heti perään sitten toinen. Ostin jonkin aikaa sitten kookosjauhoja, ja olen niitä tähän mennessä kokeillut vasta yhteen leipähässäkkään (epäonnisesti). Tänään ajattelin kuitenkin aiheesta enemmän luettuani (ja muffinssinhimoissani), että yrittänyttä ei laiteta. Jotenka resepti räpylään, ainekset sekaisin, pientä soveltamista ja vamoosh! Ja voin kuulkaa kertoa, että näitä maistaessa ei haitannut yhtään, että en syö vehnää. Sairaan hyviä! Pehmoisia, tahmaisia ja njam. Hyviä myös yksinään, mutta tietty aina joku pienehkö piristys päällä on hyväksi, tässä versiossa vain sekoitus kermavaahtoa ja vaniljavanukasjauhetta, mutta sivulla, jolta reseptin otin, oli ehdoteltu myös muutamanlaista voikreemiä. Kokeilemaan siis!

Niin sanoinko jo, että tein reseptiin taas vähän muutoksia? Vähensin vaahterasiirapin määrää ja lisäsin yhden banaanin. Haluan kyllä kokeilla myös ilman banaania, koska kyllähän tuo banskun maku aika lailla läpi puskee. Hyvällä tavalla kyllä, mutta jos näistä ihan vain kaakaon makuisia haluaisi, niin silloin kannattanee olla banaanitta.


Kookosjauho-kaakocupcakes banaanilisällä

1/4 kuppia kookosjauhoja
1/4 kuppia makeuttamatonta kaakaojauhetta
1/4 tl soodaa (korvasin ½ tl leivinjauheella)
3 isoa munaa
1/2 kuppia vaahterasiirappia tai hunajaa (laitoin reilun 1/4 kupin)
(1 muussattu banaani)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita kuivat aineet toisiinsa hyvin. Lisää joukkoon loput aineet ja sekoita kunnes, no, sekaisin. (Jos käytät soodaa, alkuperäisessä ohjeessa neuvottiin seisottamaan taikinaa tässä välissä muutaman minuutin ja sekoittamaan sitten vielä uudelleen).
Täytä muffinssivuoat taikinalla. Itse käytin minimuffinssivuokia.
Paista 12 minuuttia (alkuperäisessä neuvottiin paistamaan normikokoisia 20 minuuttia). Älä paista liian kuivaksi!
Jäähdytä, ja päällystä haluamallasi kreemillä tai vetele huiviin sellaisenaan :)




sunnuntai 25. elokuuta 2013

Tuhti siemen-pähkinäleipä

Heippa, minä täällä taas! Pitkästä aikaa, tiedän. Kesä on viilettänyt ohi ihan kamalaa vauhtia, ja kohta on jo syyskuu. Käsittämätöntä, mihin se aika oikein häviääkään. Paljon on nautiskeltu ja ilakoitu tänä kesänä: niin paljon, että blogin päivittämiseen ei ole juuri ollut aikaa. Leivontajututkin on lähinnä menneet epäkauniista gluteenittomista asioista toiseen, että vaikka on ns. pysytty pullassa, niin en ole sitten alkanut kaunistelemaan tuotoksia kuvauskuntoon vaan pistellyt ennemmin hyvällä ruokahalulla poskeen.

Nyt kuitenkin täytyi ottaa kamera kauniiseen kesätassuun ja ryhtyä hommiin. Tämä siemenvuokaleipä on nimittäin niiin hyvää, että siitä on tullut tämän gluteenittoman leipäkeittiön kulmakivi. Resepti on Ruokahommilta, ja sitä voi muunnella kyllä ihan niin paljon kuin vain sielu sietää, näemmä. Yleensä kun täällä keittiössä ei ainakaan koskaan satu olemaan juuri täsmälleen näitä siemeniä ja pähkinöitä paikalla leivänhimon yllättäessä (plus että manteli ja saksanpähkinät on tällä hetkellä muutenkin pannassa), niin kunhan aineiden suhteet pysyy samana, voi reseptin siemenet ja pähkinät korvata millä vain samankaltaisilla. Ja onhan näitä pähkylöitä, mistä valita: cashew, hasselpähkinä, saksanpähkinä, pekaanipähkinä, parapähkinä, manteli. Ja siemenkastista auringonkukka, pellava, kurpitsa, pinja, unikko, seesam, hamppu... Taivas siis vain on rajana. Lisäksi korvasin tällä kertaa reseptin hunajan vaahterasiirapilla (joo arvasitte oikein, ei tullut yhtään pahaa) ja ujutin sekaan kourallisen puolukoita, joiden ansiokkaan sijoittumisen vuoksi leipäpötkylä näyttää nyt mulkoilevan leikkaajaansa punaisilla silmillä. Ihan veikeä otus tämä silti tuimasta katseeastaan huolimatta on :)

Pähkinät ja siemenet voi toki liottaa ennen murusiksi surraamista. Yleensä en koskaan ajattele asioita niin paljon etukäteen, että tajuaisin likovedet laittaa valmiiksi, mutta tällä kertaa liotin cashew- ja maapähkinöitä muutaman tuntia ja säilöin ne jääkaapissa ennen leivän tekoa. Ilmeisesti liottaminen tekee pähkinöistä ja siemenistä vatsaystävällisempiä ja irrottaa niistä myös niiden hyvät ravinneaineet paremmin. Hyvin leipä on maistunut myös ilman liottamisia, joten ihan voivat kaikki itse kotonaan päättää, kuinka toimivat.

Jaarittelut sikseen nyt, ja reseptiä kehiin! Tämähän siis on gluteeniton ja laktoositon eväs. Leipä maistuu kyllä varmasti myös vehnäihmisille, joskin onhan tämä rakenne nyt aika kaukana siitä pehmoisen sitkeästä rakenteesta johon ihanissa vehnäleivissä ollaan totuttu. Vaan terveellisempää on! Ja riittoisaa, kun ei kerralla kovin montaa palasta jaksa vedellä huiviin. Ja mainitsinko jo, että ihan älyttömän hyvää (myös pakastamisen jälkeen).




Siemen-pähkinäleipä
(omat tämänkertaisen version muunnokset suluissa)

1 dl oliiviöljyä (puolet oliivia, puolet kookosta)
5 luomumunaa (3 isompaa, 3 S-kokoista)
1 tl hyvää suolaa
(kunnon loraus hunajaa/siirappia, niin leivästä tulee limppumaisempi -> tällä kertaa käytössä vaahterasiirappi)
100 g saksanpähkinöitä (hasseleita)
100 g auringonkukansiemeniä (50 g aurinkoa, 50 g unikkoa)
100 g kurpitsansiemeniä (50 g pinjaa, 50 g pekaania)
100 g manteleita (cashewta)
100 g seesaminsiemeniä
100 g pellavansiemeniä (hamppua)
(kourallinen puolukoita)

Sekoita öljy ja kananmunat, lisää joukkoon suola ja hunaja/siirappi. Surauta käyttämälläsi jauhantalaitteella pähkinät ja siemenet erissä pieniksi (mun blenderi ei ainakaan tämän massan kanssa ala millekään). Sekaan saa jäädä reilusti sattumia ja rakennetta. Voitele tai paperoi leipävuoka, lusikooi taikina vuokaan ja anna paistua 170 asteessa noin 50 min - tunti. Jäähdytä ja nauti.