Suklaa-marenkikeksit

Ihan niin kuin kääretortussa ei olisi tälle viikonlopulle tarpeeksi sokeria. Oli siinä, mutta johonkinhan ne ylijääneet valkuaiset piti upottaa. En ole vielä henkisesti valmis uuteen erään macaronseja vastaan (jotka ei vielä kurssinkaan jälkeen onnistu. Syytän uunia.), joten sitten tällaista reseptiä. Vahingossa tuli vastaan täällä kun selasin gluteenittomia ohjeita. Jenkkireseptejä on yleensä ärsyttävää käyttää kun kaikilla on joka reseptissä kymmentä eri jauhoa ja kaikenmaailman ksantaankumia. Tässä reseptissä ei onneksi ollut jauhoja minkäänlaisia, niin heti helpotti.

Näistä tuli vähän samanlaisia kuin esim. ihanan Lunnin tekemät lumikakkuset, joita täälläkin keittiössä on pyöräytelty, mutta jostain kumman syystä eivät ole tänne blogiin saakka päässeet. Mielestäni nämä oli kuitenkin parempia koostumuksensa puolesta: älyttömän kuohkeita ja ihania, ja reunoilta marenkisen rapsakoita. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Reseptin mitat on kupeissa mutta kaikkihan nyt Googlea osaa käyttää sen verran että saavat ne deseiksi muutettua. Eiks je?

Suklaa-marenkikeksit

1½ kuppia rouhittua suklaata

3 L-kokoisen munan valkuaista

2 x 3/4 kuppia tomusokeria plus vielä jämät keksien pyörittelyyn 

½ kuppia sokeroimatonta kaakaojauhetta

1 rkl maissitärkkelystä

¼ tl suolaa

Sulata 1 kuppi suklaarouhetta vesihauteessa tai mikrossa. 

Vatkaa valkuaisia kunnes vaahtoa alkaa muodostua. Lisää pienissä erissä vatkaten joukkoon 3/4 kuppia tomusokeria. Jatka, kunnes vaahto on marenkimaista ja sileää. 

Sekoita 3/4 kuppia tomusokeria, kaakao, maissitärkkelys ja suola keskenään. Vatkaa hiljaisella nopeudella marengin sekaan. Sekoita joukkoon haalea suklaasula ja jäljellä olevat suklaamurut. Laita takina hetkeksi jääkaappiin lepäämään, niin se ei ole niin tahmaista käsiteltävää.

Laita puolisen kuppia tomusokeria kulhoon.Rullaile tomusokeritetuin käsin taikinasta n. ruokalusikan kokoisia palleroita (tee kunnon valkoinen sokerikuorrute niin valmiista kekseistä tulee nätimpiä). Laita pellille n. 5 cm välein, keksit leviävät paistettaessa.

Paista 200 asteessa 8-10 minuuttia. Vedä leivinpaperi ritilän päälle ja jäähdytä. Ja nautiskele!

Kaverilla oli samana iltana DJ-keikka, niin vein sinne DJ-pöytäherkuiksi pussillisen keksejä. Toivottavasti maistui :)

Raparpericurd ja maailman pehmein kääretorttu

Tämä on tarina raparperista. No siinähän nyt ei sinänsä mitään uutta, onhan näitä täällä jo vastikään nähty. Mutta kun tilaamamme vihanneslaatikon mukana tuli taas raparperia, niin mikä minä olen sitä vastustamaan? Johonkinhan se piti upottaa. Upotin siis curdiin. Eli kirpeän makeaan tahnaan, noin niinkun selvällä suomenkielellä. Ja arvatkaa oliko hyvää? No oli. Ja vielä potenssiin kaksi unelmanpehmoisen gluteenittoman kääretortun sisällä.

Curdiin sain innoituksen herkun ja koukun tyttäriltä. Vähän lisäsin sokeria, koska se mun makunystyröiden mukaan sitä vaati. Tein myös curdin ruskeaan raakaruokosokeriin, niin kuin lähes kaikki leivonnaiset nykyään. Se vaan on niiin paljon parempaa (ja vähän terveellisempääkin) kuin valkaistu sokru. Ja tuo ihanan karamellimaisen maun. Nom.

Kääretorttu on ollut vanha nemesikseni jo pikään. Jotenkin vaan siitä ei ole vehnäjauhoilla koskaan tullut sellainen kuin pitää. Nytkin torttulevy oli liian paksu (en tykkää kääriksistä joissa on minimäärä hilloa ja maksimäärä kuivaa kakkupohjaa) että vähän häiritsi, mutta kuitenkin niin mahtavan pehmyt ja vielä vähän täytteistä kostunutkin, että siihen olisi tehnyt mieli upottaa eläimellisesti naamansa ja vaan hengittää koko torttu sisuksiin. Hieman hillitsin itseäni, mutta aika monta palaahan sitä piti maistella... Hups.

Ei tämäkään torttu nyt mallikelpoisen pyöreä ollut ja täytettä oli vähäsen tursuamalla, mutta that's the way *aha aha* I like it. Että jos haluat omastasi mallikelpoisemman, niin sen saa ehkä joko vähemmällä täytteellä, ohuemmalla levyllä tai paremmalla rullaustekniikalla. Mutta aivan sairaan hyvää tämä on joka tapauksessa. Ja tuota curdiahan nyt voi käyttää ihan mihin tahansa: kakun väliin kermavaahtoon sekoitettuna, lettukesteillä, jätskin kanssa... you name it.

Gluteeniton raparpericurd-kääretorttu

Pohja

4 munaa

1½ dl sokeria

1 dl perunajauhoja

½ dl gluteenitonta jauhoseosta (mulla lättyjauhoja kun kakkuseos oli päässyt loppumaan)

1 tl leivinjauhetta

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi vaahtoon keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe. Levitä uunipellille ja paista 225 asteessa noin 8-10 min.

Raparpericurd

400 g raparperia pilkottuna

4 kananmunan keltuaista
1-1,5 dl ruskeaa ruokosokeria (oman makeansietokyvyn mukaan)
(tujaus vaniljasokeria)
30 g voita

Keitä raparperit mössöksi. Soseuta vielä hienommaksi tehosekoittimella. Jäähdytä haaleaksi.

Laita kananmunan keltuaiset ja sokeri kerroskattilan haudeosaan ja vispaa kuohkeaksi. Lisää vähän kerrallaan sekoittaen raparperisose. Kuumenna kerroskattilan alaosassa vettä ja keittele curdia kokoon vesihauteessa koko ajan sekoittaen kunnes seos paksunee (itse keitin kymmenisen minuuttia). Lisää lopuksi voi ja hämmennä kunnes sulaa.

Tästä satsista tuli vajaa puoli litraa valmista tahnaa.

Muu täyte

2 dl kermaa

puoli purkkia rahkaa

n. 50 g valkosuklaata (tai oman maun mukaan)

sokeria

Sulata valkosuklaa. Vaahdota kerma ja lisää siihen rahka. Sekoita joukkoon sula suklaa. Lisää sokeria, jos tarpeen.

Sitten vaan pohjan päälle kerros curdia, sen päälle valkoista hyvää ja eikun rullalle ja jääkaappiin tekeytymään. Niin hyvää ettei sanotuksi saa (kun on suu täynnä kääristä).

Lisää raparperista: leivokset ympyrämuotteihin

Kun kerta on kevät, niin raparperimania valtaa mielen. Olen itse aina ollut superfanina kirpsakoihin makuihin kuten raparperiin ja sitruunaan paritettuna makean kermaisen kanssa. Netti on varmaankin pullollaan kaikenlaisia raparperimoussekakkuja mutta ajattelin kerrankin olla rohkea ja tehtailla jotain ihan omasta päästä. Ja siitähän syntyi raparperi-vaniljaleivoksia! Ostin juuri pari viikkoa sitten renkaita (mikä lie niitten oikea nimi, leivosrenkaita? Annosrenkaita?) ja ajattelin niitä testata.

No, ihan putkeenhan tämä ei tietenkään mennyt, kun leivospannahiset eivät halunneet ollenkaan renkaista irrottautua (vaikka oli reunakalvot ja kaikki). Kaksi taisin saada ehjänä irti ilman, että pohja ja kakku olivat eri osissa. Nooh, omaan käyttöönhän nämä meni niin ei se ihan niin justiinsa. Mokasin myös kiilteen: miten voikin olla niin vaikea asia! Menee samaan kategoriaan kääretortun kanssa: en vaan osaa. Nyt kyllä oli ihan omaa typeryyttä kun en kiillettä/raparpesimössöä yhtään jäähdyttänyt, vaan kippasin liian kuumana moussen päälle. Eihän siitä mitään tullut, ja kiillettä oli taas ympäri ämpäri tarjotinta. Huoh. Lisäksi en tiedä oisko raparperien kanssa sama juttu kuin esim. kiivin, että niissä on joku entsyymi joka hajottaa liivatetta? Nämä oli kuitenkin jo kuumenneltu, että kyllä olisi entsyymin pitänyt hajota jo. Ehkä vaan oli kyse yksinkertaisesti liian kuumasta kiilleliemestä. No, harjoitus tekee ehkä tässäkin mestarin. Älyttömän hyvää oli joka tapauksessa (varsinkin itse moussekerros)!

Raparperi-vaniljaleivokset (4 kpl)

Pohja: gluteenittomia keksejä suklaakuorrutteella murskana ja sulaa voita. 

Mousse:

2 dl kermaa

puoli purkkia vaniljajogurttia

puoli purkkia rahkaa

vanlijasokeria + normisokeria

2 munanvalkuaisen vaahto

3 liivatetta

- Vatkaa kerma, sekoita joukkoon sokeri. 

- Lisää sekaan jogurtti ja rahka.

- Vatkaa munanvalkuaiset vaahdoksi.

- Sekoita kermavaahtoseokseen.

- Liuota liivatteet tilkkaan vettä/muuta nestettä ja sekoita massaan.

- Jäähdytä muutama tunti

Päällinen:

raparperikuutioita

vettä

sokeria maun mukaan

3 liivatetta

- Kiehuta raparperikuutioita, vettä ja sokeria, kunnes raparperit ovat sopivan pehmeitä.

- Liuota liivatteet tilkkaan vettä, sekoita raparperien sekaan.

- Jäähdytä (vähän) ennen moussen päälle kippaamista!

Gluteenittomat quesadilla-pizza-asiat

Gluteenittomasta keittiöstä jälleen päivää! Nyt testissä, miten quesadillat luonnistuu (ilman tortilloja). Kaupasta löytyi Dr. Schärin piadina-leipää, eli sellaista rieskaa muistuttavaa kiekkoa. Eihän siitä nyt mitään quesadilloja paisteta, mutta tämmöstä vähän niinkun pizza-asiaa kyllä. Oli ihan sikahyvää.

Tarvitset:

- tortillalättyjä/jotain gluteenitonta ohutta leipähommaa

- jauhelihaa (Maun mukaan maustettua. Meillä mukana mm. savusuolaa...nam.)
- juustoraastetta

Paista jauheliha ja mausta. Läjäytä lätylle jauhelihaa ja juustoraastetta. Paista pannulla kunnes juusto vähän sulaa.

Tee lisäksi:

- Salsa: Tomaattia, sipulia, valkosipulia pieneksi pilkottuna. Mausta maun mukaan limellä, suolalla ja pippurilla. Lisää sekaan hulluna korianteria. Tässä versiossa mukana myös ananasta (myös mango passaa loistavasti).

- Guacamole: Salsan tomaatti-sipuli-valkosipuliseosta yhteen muussatun avocadon kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja limellä.

Ja vielä jotain valkoista: creme fraichea, kermaviiliä, jugurttia tjs.

Nämä kun kaikki kasaa kyytiin niin kyllä kelpaa! :)

Hääkokeilukakku, gluteeniton versio

Padan ja kattilan miesosapuolen veli menee naimisiin syksyllä, ja täältä pesee kakkuja. Toivottavasti ainakin. Sitä varten pitää tehdä kokeilueriä. Tässä kokeilussa jälleen Pionilaakson suklaakakku gluteenittomana versiona (mahtava rakenne!) kinuski- ja puolukkamoussella. Tarkoitus oli myös kuorruttaa kakku kokonana massalla niinkuin itse tilaisuuteen sitten teen, mutta eihän se jämä mihinkään riittänyt, joten pakon sanelemana (ja kauppojen jo sulkeuduttua) reunalla peruskerma, jota todella inhoan pursotettavana/levitettävänä, kun se on jotenkin niin huokoista. Flora vispi tai paikallinen vastaava kasvisrasva-asia voittoon (pursotuskäytössä)!

Hiukkasen liian paksut kakkukerrokset. Ja gluteenittomana olisi pitänyt kostuttaa paljon enemmän, kun rakenne on niin paljon vehnäversiota tiiviimpi. Mutta maku very good.

Koukerot ja reunapallerot mustaa candy meltsiä. Voi että mie vaan tykkään noiden meltsien rakenteesta. Niin hyvää pursotettavaa! Ah.

Paras suklaakakkupohja

Tämä on peräisin Pionilaaksosta. Toimii myös gluteenittomana.

Täyteläinen suklakakku  (20 cm vuokaan)

250 g tummaa suklaata
90 g voita
5 isoa munaa
180 g sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
90 g vehnäjauhoja
2 rkl smetanaa/creme fraichea

1. Sulata voi ja suklaa.

2. Vaahdota munat ja sokeri (vesihauteessa). 

3. Lisää vaahtoon suklaa-voiseos varovasti nostellen. 

4. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet siivilän läpi.

5. Lisää lopuksi smetana/creme fraiche.

6. Kaada taikina jauhotettuun vuokaan ja paista 160 asteessa n. 55 min.

Maailman överein ja paras gluteeniton raparperi-kinuskipiirakka

Raparperiaika on täällä taas, jee! Gluteenivaivaisena piti tietenkin tehdä gluteenitonta versiota piirakasta. Nyt pitää vähän avautua gluteenittomista jauhoista: saakelin laavajauhoja! Kaikki taikinat näyttää samalta valuvalta massalta. Olin jo heittää pyyhkeen kehään kun kaatelin jälleen laavaa piirakkavuokaan. On se kyllä hankalaa välillä, pitää opetella ihan täysin uudet rakenteet, kun on niin tottunut siihen, miltä "hyvä" vehnäpohjainen kakku/piirakka/muffinssi/keksitaikina näyttää. Nyt pitää vaan kaataa tahma vuokaan ja toivoa parasta. No, tällä kertaa onni oli leipojan puolella: voi tsiisus että tuli nimittäin hyvää piirakkaa!

Salaisuushan tässä on tuo kinuski. Mikään ei vaan ole sitä parempaa. Nauroin salaa itsekseni kun kaadoin hieman esipaistuneen laavataikinan päälle tujun lorauksen kinuskia ennen raparperi-creme fraiche -kerrosta. Päätin, että vaikka tästä ei tulisi mitään koossa pysyvää (tilanne oli tuossa vaiheessa vielä melkoisen juokseva...), niin ei se pahaa voi olla.

Eikä ollut. Taikina nousi uunissa älyttömän kuohkeaksi. En ole koskaan vielä saanut gluteenittomasta mistään näin kuohkeaa rakennetta aikaan. Ehkä johtuu siitä, että nyt oli käytössä oikeasti gluteeniton resepti, enkä vaan sooloillut korvaamalla vehnäjauhoja gluteenittomilla. Mutta toisaalta, gluteenittomat munkitkin oli gluteenittomana reseptinä, eikä niistä näin mahtavia tullut. Who knows, mystiset ovat gluteenittomien jauhojen tiet...

Pohjan resepti on glu.fi-sivustosta, jota pitää ilmeisesti alkaa selaamaan enemmänkin. Pakko vielä hehkuttaa tätä. Oikeasti, menkää ja tehkää!

Gluteeniton raparperi-kinuskipiirakka

Tee ensin kinuski, sitten pilko raparperi. Sitten pohja ja vimppana täyte.

Pohja:

3dl gluteenitonta jauhoseosta

2tl leivinjauhetta
1dl sokeria
1tl vaniljasokeria
150g sulatettua voita (tai margariinia)
3 kananmunaa
(gluteenittomia korppujauhoja vuokaa varten)

Sekoita kuivat aineet (jauho, sokerit, leivinjauhe), lisää joukkoon huoneenlämpöinen sula rasva ja sekoita. Lisää kananmunat yksitellen jokaisen jälkeen sekoittaen. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhoilla jauhotettuun vuokaan (n. 25 cm, ois voinu olla ehkä isompikin kun taikina kohosi niin nätisti).

Kinuski:

2 dl kermaa

2 dl tummaa ruokosokeria

Keittele kermaa ja sokeria miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Anna jäähtyä.

Täyte:

10 dl raparperia paloiteltuna (meillä oli liian vähän, kannattaa tunkata niin paljon raparperia kuin vuokaan mahtuu. Muuten tulee ehkä johonkin makuun liian makeaa.)

2 dl ranskankermaa 

n. 1 dl rahkaa

2 munaa

1 dl sokeria (kantsii ehkä laittaa vähän vähemmän. Itse tajusin vasta liian myöhään että joo tuleehan tähän kinuskia, että sokeria vois muuten ehkä rajoittaa)

2 tl vaniljasokeria

- Tee kinuski.

- Pilko raparperit.

- Tee pohja ja kaada laavamassa korppujauhotettuun vuokaan (muista gluteenittomat korppujauhot!)

- Paista pohjaa 200 asteessa 10 min.

- Levitä pohjan päälle kinuskia sopivan oloinen loraus (ehkä noin vajaa puolet koko määrästä).

- Lisää päälle raparperit ja peitä ne keskenään sekoitetuilla muilla täyteaineilla.

- Paista 200 asteessa n. 30 min. Tarkkaile paistoaikaa, ettei reunoista ja päällisestä tule liian tummat. Meillä kävi vähän näin, mutta ei se makuun vaikuttanut.